Mikä meriroska?

Meret pursuavat roskaa. Suurin osa siitä on peräisin maalta. Itämeren roskasta valtaosa on muovia.

Maailman meriin päätyy joka minuutti arviolta rekkakuormallinen roskaa.  Sitä on roppakaupalla myös Itämeren rannoilla, pohjassa, pinnalla ja eliöissä.

Suomen merenrantojen roskista jopa 90 prosenttia on muovia. Suomenlahden rannoilla yleisimpiä roskia ovat vaahtomuovi, muovikassit, erilaiset muovipakkaukset ja niiden korkit ja kannet. Tyypillistä meriroskaa ovat myös tupakantumpit, keinokuidut ja rakennusjäte.

Meriroskahaaste rantaroskatutkimus
 

Nykyisellä tahdilla vuonna 2025 merissä on kilo muovia jokaista kolmea kalakiloa kohti. Tutkimukset ennustavat, että vuonna 2050 merissä voi olla enemmän muovia kuin kalaa.

Mitä haittaa meriroskasta on?

Meriroska tappaa vuosittain miljoonia merieläimiä, jotka takertuvat roskiin ja syövät niitä.

Meriroskahaaste muoviroska kulkeutuu eläimiin
 

Merten muoviroskat voivat sisältää haitallisia kemikaaleja ja kuljettaa taudinaiheuttajia ja vieraslajeja. Muoviroska on erityisen tuhoisaa, koska se hajoaa merissä erittäin hitaasti.

Kun mereen joutunut muovi lopulta hajoaa, se ei katoa mihinkään vaan muuttuu pienemmäksi ja haitallisemmaksi mikromuoviksi. Mikromuovia päätyy myös ravintoverkkoihin.

Mistä roska päätyy meriin?

Jopa 90 prosenttia meriroskasta on peräisin maalta. Roskien reitti maalta mereen kulkee jokia, viemäreitä, puroja ja ojia pitkin, tuulen ja eläinten avustuksella.

Meriroskahaaste meriroska tulee maalta, Meriroskahaaste meriroska tulee maalta
 

Merten roskaantuminen johtuu osittain yksittäisten ihmisten asenteista ja kulutusvalinnoista. Jopa puolet Itämeren rannoilta löytyvästä roskasta on peräisin yksittäisiltä kuluttajilta.

Meriroskaa aiheuttaa myös tuotteiden ja pakkausten huono suunnittelu: valtaosa meriin päätyvästä muovista on tarkoitettu kertakäyttöiseksi tai lyhytikäiseksi, eikä sen kierrättämisestä tarjota rahallista hyötyä.

Roskaa päätyy mereen myös rakentamisesta, teollisuudesta ja liikenteestä. Tieliikenteen arvioidaan olevan yksi suurista mikromuovien lähteistä: mikromuovia irtoaa esimerkiksi autojen renkaista ja tiemerkintämaaleista. Roskaantumista aiheuttavat myös laajemmat toiminnot ja rakenteet, kuten huonosti järjestetty jätehuolto ja tehoton ympäristöpolitiikka.

Tämän haastekilpailun tavoite on, ettei Suomesta vuonna 2050 enää päädy roskaa Itämereen. Mikä on sinun ratkaisusi ongelmaan?

Millaisia ratkaisuja meriroskiin on jo keksitty?

Esimerkkejä ratkaisuista:

Meriroskahaaste roskapyörteet
 
Julkaistu 8.12.2017 klo 10.27, päivitetty 25.1.2018 klo 16.27